Faktoja energiaremonttikeskusteluun

Rakennusten energiaremontit ja EU:n vaatimukset nousevat välillä esiin torikeskusteluissa – ja erityisesti some-postausteni kommenteissa kiivaaseen sävyyn. Tässä pari pointtia siitä, miksi hätään ei ole syytä.

EU:ssa valmistelussa olevasta energiatehokkuusdirektiivistä on lietsottu kovia uhkakuvia siitä, että vanhojen talojen yksittäiset omistajat “pakotetaan” kalliisiin remontteihin. Tämä on tyypillistä toimintaa suomalaiselta iltapäivälehdiltä, joissa on tapana repiä hurjia otsikkoja keskeneräisistä direktiiveistä. Mitään päätöksiä ei olla vielä tehty, vaan direktiivin sisältöä hiotaan vielä neuvotteluissa jäsenmaiden kesken.

Mistä on kyse? Faktantarkistuspavelu Faktabaari on koonnut energiadirektiivistä olennaisimmat tiedot siitä, missä mennään ja miksi https://faktabaari.fi/…/jaita-hattuun-nelja-faktaa…

Omat huomioni asiasta:

Energiatehokkuuden parantaminen on tärkeä ja perusteltu tavoite: se vähentää päästöjä ja viisaasti toteutettuna myös säästää rahaa. EU:ssa keskimäärin kolmasosa energiasta kulutetaan rakennusten lämmitykseen.

Varsinainen pihvi direktiivissä on uusi rakentaminen ja julkiset tilat, joiden vaatimuksia on syytäkin tehostaa.

Suomen hallitus on suhtautunut energiadirektiiviin asiallisen kriittisesti. Uudet lait eivät saa saattaa ketään yksityisten vanhojen talojen omistajia kohtuuttomaan tilanteeseen. Pidän todennäköisenä, että jatkoneuvotteluissa esitykseen neuvotellaan järkeviä kansallisia joustoja. Jo nykyisen ehdotuksen mukaan rakennuksia voidaan vapauttaa vaatimuksista.

Energiaremontteihin on nytkin saatavilla tukia. Jotta tavoitteissa päästään eteenpäin, on myös tämän direktiivin toimeenpanoa on suunniteltu joudutettavan kotitalouksien remonttien rahoitustuella.

On meidän etumme, että rakennukset eivät ahmi turhaa energiaa. Ja yhteiskunnan velvollisuus on tukea energiatehokkuuden edistämistä niin, etteivät yksittäiset ihmiset joudu mahdottomien tilanteiden eteen.