Päästövähennykset hyväksi Suomen kilpailukyvylle

20.1.2011

Määrätietoinen päästöpolitiikka tekee vain hyvää Suomen kilpailukyvylle.

Eduskuntavaaliehdokas Marja Hämäläinen kirjoitti Länsi-Savon yleisönosastolle 14.1. ilmastopolitiikasta. Keskustelua ilmastopolitiikasta kaivataankin, sillä vakavasti otettavan päästöpolitiikan rakentaminen on kevään vaaleissa valittavan hallituksen tärkein ja kiireellisin tehtävä.

Ilmastotieteen sanoma on selvä: ilmastonmuutosta kiihdyttävien kasvihuonekaasujen maailmanlaajuisten päästöjen on käännyttävä laskuun viimeistään vuonna 2015 ja laskettava rivakasti siitä lähtien. Vanhoilta teollisuusmailta vaaditaan 40 % päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä. Useimpien valtioiden tarjoukset kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ovat valitettavasti vielä hyvin kaukana riittävistä. Tuore YK:n raportti toteaakin, että nykylinjausten mukainen päästöpolitiikka johtaa keskilämpötilan nousuun useilla asteilla ja jättää jälkeemme elinolosuhteiltaan kurjistuneen planeetan.

Hämäläinen antaa ymmärtää, että suomalaisten ilmastovalinnoilla ei ole mitään merkitystä. Tästä olen täysin eri mieltä. Suomi on hurja kasvihuonekaasujen tuottaja: viime vuosien tilastoissa päästömme ovat henkeä kohden laskettuna noin sijalla 25 parinsadan valtion joukossa. Hämäläisen mainitsemat Kiina ja Intia ovat väkilukuun suhteutettuna paljon Suomea mitättömämpiä saastuttajia. Suomi on saastuttava, rikas, korkean teknologian maa – jos me emme ole etujoukoissa vähentämässä päästöjämme, miksi kukaan muukaan tekisi niin?

Nykyisellään suomalainen ilmastopolitiikka on kuitenkin hajanaista ja tavoitteiltaan riittämätöntä. Nykyhallitus vastustaa EU:n päästövähennystavoitteen tiukennusta, jota valtaosa vanhoista jäsenmaista tukee. Hallituksen ilmastostrategian toimilla saavutetaan mitättömät 5-10 % vähennykset vuoteen 2020 mennessä. Poliitikot nostavat keskusteluun yksittäisiä toimenpiteitä ilman selkeitä arvioita niiden päästövaikutuksista.

Näiden ongelmien ratkaisemiseksi tarvitsemme kansallisen ilmastolain, joka määrittää lakisäätäiset vuosittaiset päästörajat ja luo kokonaisvaltaisen järjestelmän niiden saavuttamiseksi. Tarvitsemme käyttöömme kaikki toimivat keinot päästöjen vähentämiseen.

Yksi tällainen keino on energianlähteiden ja polttoaineiden verottaminen niiden kasvihuonekaasupäästöjen mukaan. Näin päästöt heijastuvat myös teollisuustuotteiden valmistuskustannuksiin, kuten Hämäläinen kirjoituksessaan toivoi. Oikein asetetut verot hinnoittelevat ulkomaiset fossiiliset polttoaineet ja ympäristöämme tuhoavan turpeenpolton siten, että ne korvautuvat energiantehokkuuden parantamisella ja kotimaisella uusiutuvia energiantuotannolla. Pienituloisten kohdalla energiaverotuksen kiristyminen tulee kompensoida hyvityksillä muualla verotuksessa.

Määrätietoinen päästöpolitiikka tekee vain hyvää Suomen kilpailukyvylle. Puhdas teknologiateollisuus on globaalisti yksi voimakkaimmin kasvavista aloista, ja tämä kasvu tulee jatkumaan, kun maailma siirtyy pakon edessä vähäpäästöiseen tekniikkaan. Mikäli haluamme, että suomalaiset yritykset pystyvät kilpailemaan näillä maailmanmarkkinoilla, meidän tulee varmistaa ilmastoystävällisten kotimarkkinoiden syntyminen ilmastolakiin perustuvien päästörajojen ja määrätietoisen ilmasto-ohjelman avulla.

Veli Liikanen
eduskuntavaaliehdokas ja ympäristöaktivisti

Mielipidekirjoitus Länsi-Savoon, löytyy hiukan lyhennettynä myös lehden sivuilta.


Kommentteja

Ei vielä kommentteja.


Lisää:

Kommentti: