fbpx
Veli Liikanen juttelee kadulla ihmisten kanssa

Ajatuksiani markkinataloudesta (Pro markkinatalous ry:n vaalirahahaku)

Hain ja sain vaalitukea Pro markkinatalous ry:ltä. Vastaukseni heidän hakemuksensa asiakysymyksiin kertovat suhtautumisestani sekä valtion sääntelyn tarpeeseen että markkinatalouteen, joten julkaisen ne myös tässä. Kaikki tuen saajat on julkaistu Pro markkinatalous ry:n verkkosivuilla.

1. Miten haluat edistää vastuullista markkinataloutta ja Suomen kilpailukykyä sekä parantaa yrittäjien asemaa? Mainitse vastauksessa myös konkreettisia esimerkkejä. 

Pidän koulutusasteen nostamista ja vahvaa TKI-toimintaa kaikkien tärkeimpänä tekijänä Suomen kestävän kilpailukyvyn turvaamisen kannalta. Kansanedustajana haluan kasvattaa korkeakoulujen aloituspaikkojen määrää, vahvistaa oppimisen tukea koko koulutuspolulla ja vahvistaa TKI-toiminnan rahoitusta tuoreen rahoituslain tavoitteiden mukaisesti. 

Vihreän siirtymän edistäminen ja Suomen hiilineutraaliustavoitteesta kiinni pitäminen ovat myös elinkeinoelämän etu. Ympäristöpolitiikan tulee vaikuttavaa, ennakoitavaa ja pitkäjänteistä. Haluan olla mukana luomassa Suomeen entistä parempia edellytyksiä ympäristön- ja ilmastonsuojelua edistävälle liiketoiminnalle.

Reilun ja avoimen kilpailun edistäminen on sekä hyvinvointivaltion että yrittäjien etu. Olen kuntapäättäjänä Mikkelissä vauhdittanut aloitteellani kaupungin ostolaskujen julkaisemista avoimena data ja osallistunut kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtajana toimivien ja paikallisia yrittäjiä huomioivien kilpailutusten valmisteluun. Olen myös osaltani puolustanut ja turvannut yritysten ja elikeinoelämän toimintaedellytyksiä tukevan Mikkelin kehitysyhtiö Miksein asemaa. 

Vihreiden puoluesihteerinä olen mukana myös puolueemme poliittisten ohjelmien ja vaaliohjelman valmistelussa. Näitä tavoitteita olen valmis kansanedustajana edistämään. 

2. Miten tukisit veroratkaisuin kasvua ja yritysten kilpailukykyä (esimerkiksi veropohja, yksityishenkilöiden verotus ja/tai yritysverotus)?

Haluan edistää vihreää verouudistusta, jossa ympäristöön ja kuluttamiseen liittyvien haittaverojen korottamisen vastapainoksi alennetaan pieni- ja keskituloisten työn verotusta. Tämä parantaa työmarkkinoiden toimintaa ja voi vahvistaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä. 

Suomen veroaste tulee kokonaisuutena pitää pohjoismaisittain kilpailukykyisellä tasolla. Veropohjan laajentaminen perustelluilla haittaveroilla, verotuksen markkinoita vääristävien porsaanreikien korjaamisella ja harmaaseen talouteen puuttumalla parantaa julkisen talouden kestävyyttä, vähentää velkaantumista ja mahdollistaa panostuksia kestävää kasvua tukeviin investointeihin.

Kannatan myös TKI-verokannustimen luomista yksityisen sektorin panostusten vauhdittamiseksi.

3. Millaisena näet yksityisten palveluntuottajien roolin julkisten palvelujen tuottajina? Millaisia mahdollisuuksia näet markkinataloudella hyvinvointialueiden toiminnan edistäjänä?

Yksityisillä toimijoilla on olennainen rooli monissa julkisissa palveluissa joko palveluiden pääsasiallisena tuottajana tai julkisia toimijoita täydentävässä roolissa. Julkisten sektorin hankinta- ja kilpailutusosaamisessa on usein parantamisen varaa. Monesti esimerkiksi kunnat eivät osaa kilpailuttaa hankintoja selkeästi, avoimesti ja uusia ratkaisuja hakien. 

Hankinnat on suunniteltava huolellisesti ja tarvittaessa pilkottava pienempiin osiin, jotta myös pienet ja paikalliset toimijat pystyvät osallistumaan. 

Hyvinvointialueet ovat suuria julkisia ostajia, ja hyvinvointialueilla yksityistä tuotantoa voidaan hyödyntää esimerkiksi palvelusetelien tai kumppanuusmallien avulla. Varsinaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolellakin tukipalveluissa yksityisellä tuotannolla on tärkeä rooli. Kilpailutusten pisteytyksissä on syytä hankintalainsäädännön puitteissa huomioida myös vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyviä tekijöitä. 

4. Miten edistäisit yritysten tarvitsemien osaajien ja työntekijöiden saatavuutta sekä työllisyysasteen vahvistamista?  

Työvoima- ja osaajapulaan on vastattava lisäämällä koulutuspaikkoja erityisesti työvoimapulasta kärsivillä ja tulevaisuuden kannalta oleellisilla aloilla, kuten vihreän siirtymän aloilla ja sosiaali- ja terveysalalla. Suomalaisten koulutusaste on käännettävä nousuun ja pelkän perusasteen varassa olevia on ohjattava polulle vähintään toisen asteen tutkintoon. 

Työllisyysastetta on nostettava myös lisäämällä työhön johtavaa maahanmuuttoa, helpottamalla perhe-elämän ja työn ja opiskelun yhteensovittamista sekä huolehtimalla työhyvinvoinnista. Suomalaista tilkkutäkkimäistä sosiaaliturvaa tulee uudistaa kohti perustuloa siten, että työn tekeminen on aina kannattavaa. On tärkeää panostaa myös mielenterveyspalveluihin, sillä mielenterveyden ongelmat ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen.

Suomen on houkuteltava myös ulkomaisia osaajia. Maahanmuuttoprosessejamme on sujuvoitettava. Työlupien saatavuusharkinta sekä toimiala- ja työtehtävärajoitukset tulee poistaa. Ulkomailta tulevien työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä työlupien saantia ja asettautumista tulisi nopeuttaa digitalisoimalla ja sujuvoittamalla eri viranomaisten hankalia prosesseja.

Joskus työelämän syrjivät käytännöt ja ennakkoluulot vaikeuttavat työllistymistä. Monessa tilanteessa voitaisiin hyödyntää anonyymin rekrytoinnin käytäntöjä, jossa hakijoita valitaan haastatteluun puhtaasti osaamisen ja kokemuksen perusteella. 

5. Millainen rooli Suomella tulisi olla osana Euroopan Unionia? Miten Suomen tulisi asemoitua toisaalta EU:n sisämarkkinoiden ja toisaalta suomalaisten yritysten kansallisen edun ajamisessa?

Suomen tulee olla aktiivinen EU:n jäsenvaltio ja tukea yhteistä EU-politiikkaa vihreän siirtymän, oikeusvaltion ja demokratian vahvistamisessa. EU-yhteistyö vahvistaa EU-maiden kilpailukykyä ja vaikutusvaltaa myös maailmanmarkkinoilla. Yhdessä EU-maat voivat vastata ilmastonmuutoksen ja autoritaaristen maiden nousun kaltaisiin haasteisiin samalla kilpailukyvystä huolehtien. Esimerkiksi EU:n hiilitullit olisivat hyvä keino pitää huolta siitä, että kaikki yritykset kilpailevat EU:n markkinoilla samoilla säännöillä. Suomi voi olla myös vihreän siirtymän yritystoiminnassa edelläkävijä ja viedä suomalaisia tuotteita ja innovaatioita muihin EU-maihin ja maailmalle. Reilut pelisäännöt ovat Suomen etu.

6. Millä konkreettisilla keinoilla suomalaisten yritysten kilpailuetua voitaisiin edistää Suomen siirtyessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja etsiessä ratkaisua ekologiseen kriisiin?

Suomen uusi ilmastolaki vie kehitystä hyvään suuntaan: hiilineutraalisuustavoitteet on kirjattu selkeästi ja kunnillekin on annettu vastuuta ilmastotavoitteiden suhteen. Näin saadaan kotimaan markkinoille kysyntää ja vahvistetaan suomalaisten yritysten liikkeellelähdön mahdollisuuksia. Investoinnit esimerkiksi puhtaaseen energiaan ja tuotantotapoihin ovat vahvuuksia sekä kansainvälisillä markkinoilla että rahoitusta haettaessa. Olen itse tehnyt kotikaupungissani Mikkelissä aloitteen yritysten tukemiseksi ympäristövahvuuksien esilletuomiseksi ja kehittämiskohteiden tunnistamiseksi.

Lupaprosesseja vihreiden investointien kohdalla on helpotettava. TKI-panostuksia on lisättävä merkittävästi ja ympäristölle haitallisia ja tehottomia vero- ja yritystukia on leikattava. Vihreä verouudistus keventää työn verotusta. 

Myös maataloustuottajat ovat yrittäjiä, ja heidän osaamistaan ja jaksamistaan tukemalla parannetaan mahdollisuutta siihen, että ruoantuotanto Suomessa on sekä kannattavaa että hiiliviisasta. Suomalaistuotteiden hiilijalanjäljen parantaminen vahvistaa tuotteiden kilpailukykyä ja aluetaloutta.