fbpx

Hallitusohjelmalla Suomi raiteille, pyöräilemään ja joukkoliikenteen kyytiin

Tänään julkaistu hallitusohjelma muuttaa Suomen suuntaa.

Toimin Vihreiden neuvottelijana liikenteen ja liikenneverkkojen kehittämistä käsitelleessä työryhmässä. Tässä hallitusohjelmassa liikenteen päästöjen vähentäminen on liikennepolitiikan keskeinen ja läpileikkaava tavoite.

Kasvatamme rautateiden liikenne- ja infrainvestointiosuutta merkittävästi. Suuria ratahankkeita Helsingistä pohjoiseen, länteen ja itään edistetään. Rautateillä toteutetaan myös nopeita toimenpiteitä rautateiden nopeuttamiseksi ja tasoristeysten poistamiseksi.

Vahvistamme kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman rahoituksen lähes nelinkertaiseksi tämän hallituskauden ajaksi lisäämällä rahoitusta 41 miljoonalla eurolla vuosille 2020-2022. Edistämme myös työsuhdepyöräilyä.

Tuemme joukkoliikenteen kasvua tekemällä valtion vuosittaiseen joukkoliikenteen tukeen ja ostoihin 20 miljoonan tasokorotuksen. Vauhditamme samalla joukkoliikenteen vähäpäästöisen kaluston käyttöönottoa.

Säädämme lain, joka mahdollistaa ruuhkamaksujen käyttöönoton suurilla kaupunkiseuduilla. Käynnistämme samalla laajan liikenteen vero- ja maksu-uudistuksen päästöjen vähentämiseksi. Korotamme fossiiliisten polttoaineiden veroja ja autoilun työsuhde-etuja uudistetaan niin, että kohtuuhintaisia vähäpäästöisiä autoja saadaan markkinoille entistä nopeammin.

Edistämme raskaan ja lentoliikenteen siirtymää kestävien biopolttoaineiden käyttöön, lentoliikenteessä tavoitteena 30 prosentin osuus sekoitevelvoitteen avulla vuonna 2030. Samalla arvioidaan kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden riittävyys maantieliikenteessä.

Nyt sovitut toimet eivät luultavasti yksin riitä vähentämään liikenteen päästöjä hallituksen ilmastotavoitteiden mukaisesti. Siksi ohjelmassa on sovittu myös tiekartan laatimisesta kohti fossiilitonta liikennettä hiilineutraaliustavoitteen mukaisesti.

Liikenneohjelma pähkinänkuoressa: Suomi raiteille, pyöräilemään ja joukkoliikenteen kyytiin. Samalla parannetaan liikenneturvallisuutta, työssäkäyntialueita ja kilpailukykyä. Ilmasto, kansanterveys ja talous kiittävät!

Neuvottelut olivat tiukat, mutta lopputulokseen täytyy olla aika tyytyväinen.

Kokouskuva: © Laura Kotila/valtioneuvoston kanslia