fbpx
rintanappeja

Investointi­suoja­sopimus on uhka talouden terveille rajoille

8.1.2015

EU ja Yhdysvallat ovat neuvottelemassa uutta vapaakauppa- ja investointisuojasopimusta, joka tunnetaan lyhenteellä TTIP. Neuvottelut ovat saaneet osakseen yhä voimistuvaa kritiikkiä jo yli vuoden ajan. TTIP ja vastaava suunniteltu sopimus Kanadan kanssa, CETA, uhkaavat demokraattista päätöksentekoa ja suomalaista oikeusjärjestelmää.

Kansainvälisen kaupan esteiden poistaminen on monesti hyvä asia, mutta näissä sopimuksissa mukana on epätavallisen huono idea: ulkomaisille sijoittajille annettava investointisuoja.

Investointisuoja tarkoittaa, että ulkomaiset yritykset voivat hakea korvauksia, mikäli valtio muuttaa lainsäädäntöään yrityksen kannalta epäedulliseen suuntaan. Esimerkiksi CETA-sopimuksen voimaantulon myötä kanadalaiset kaivosyhtiöt voisivat haastaa Suomen oikeuteen, mikäli kaivosten ympäristönormeja kiristetään tai kaivosvero otetaan käyttöön. Korvausvaatimukset voivat nousta helposti kymmeniin tai satoihin miljooniin.

Slovakia on pakotettu jo aikaisemmin maksamaan vastaavien sopimusten perusteella yksityisille sairausvakuutusyhtiöille korvauksia yksityistämispäätöksensä perumisesta. Vattenfall vaatii yli miljardin euron korvauksia Saksan päätöksestä luopua ydinvoimasta, ja tupakkayhtiö Philip Morris on haastanut Uruguayn oikeuteen tupakka-askien varoitusmerkinnöistä.

Erityisen ongelmallista on, että investointisuojaan liittyvät kiistat on tarkoitus ratkaista välimiesmenettelyllä. Liike-elämän riitojen ratkomiseksi perustettu yksityisten liikejuristien paneeli on aivan väärä paikka julkisen vallan tehtävien ja vastuiden määrittämiseen. Kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemen mukaan valtion ja yrityksen asettaminen samalle viivalle on oikeusperiaatteidemme vastaista.

Investointisuojasopimusten valmistelu tapahtuu suljettujen ovien takana. Europarlamentissakin vain harvat edustajat ovat nähneet neuvotteluasiakirjoja, ja suuri osa julkisista tiedoista on peräisin vuotaneista asiakirjoista. Kansalaisyhteiskunnan kritiikki tuntuu kaikuvan kuuroille korville. Ulkoministeriön kuulemistilaisuudessa joulukuussa myös ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka esiintyi tyystin tietämättömänä TTIP:n mahdollisista ongelmista.

Ministeri Toivakka on puolustanut (MTV3 11.11.) sopimuksen demokraattisuutta sillä, että sopimukset ”hyväksytetään” eduskunnassa. Joulukuun alussa eduskunnan suuri valiokunta käsitteli EU:n ja Kanadan CETA-sopimusta. Valmistelu on edennyt lähes kokonaan ilman julkista keskustelua, ja valiokunta hyväksyi sopimuksen äänin 18–7, kokoomuksen, SDP:n ja keskustan edustajien tuella. Vihreät niin Suomessa kuin Kanadassakin ovat vastustaneet sopimuksen hyväksymistä esitetyssä muodossa.

Terveellä pohjalla oleva talous vaatii turvallisuutta tuovien rajojen asettamista liiketoiminnalle. Ilman niitä pohjavetemme ja maaperämme muuttuvat pahimmillaan kaatopaikoiksi ja terveytemme pelkäksi kauppatavaraksi. Investointisuojasopimukset vaarantavat kykymme kääntää talouden kestävälle uralle. Kestävän tulevaisuuden ja suomalaisen oikeusjärjestelmän puolustajat edustajat erottuvat eduskunnassa nyt edukseen.

Kirjoituksen lyhyempi versio julkaistiin Länsi-Savossa 8.1.2015.