Oikeat työkalut

8.11.2015

Kaupungin budjetin tekeminen on joka vuosi vaikeaa, ja tänä vuonna se tuntuu erityisen kiharaiselta. Budjetoitiin on vuosia kuulunut erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen kulujen toistuva alimitoitus. Kun talouden kuva on paperilla jatkuvasti erilainen kuin todellisuudessa, erot kasaantuvat ja kulujen sovittaminen tavoitteiden mukaiseen raamiin muuttuu koko ajan vaikeammaksi.

Valtuuston peruslinjana on ollut tilanteen korjaaminen yhtäältä jatkuvilla henkilöstösäästöillä ja toisaalta seudun työpaikkojen määrää kasvattamalla. Jos nämä tavoitteet kuulostavat jotenkin ristiriitaisilta, sitä ne osin ovatkin.

Reippaita henkilöstösäästöjä ei voida tehdä ilman, että palvelut kärsivät. Olen vakuuttunut siitä, että suurimmassa osassa kaupungin toimialoja työtä tehdään jo hyvin tehokkaasti. Löysät on höylätty pois jo aikaa sitten. Työtapoja ja -järjestelyjä voidaan varmasti vielä parantaa, mutta se tuottavuus syntyy työntekijöiden päästä eikä selkänahasta.

Helppoa karsittavaa kaupungin palveluissa ei ole. Usein puhutaan palveluverkon tiivistämisestä, mutta toimipaikkojen vähentämisellä saadaan yleensä aika vähän säästöjä. Nyt käsittelyssä olevassa budjettiesityksessä pyritään paikkaamaan sote-budjetin miljoonien aukkoa mm. säästämällä (ehkä) parin kymppitonnin edestä toimitilakuluja Anttolan ja Haukivuoren hammashoidon yksikköjen lopettamisella.

Työpaikkojen määrän kasvattaminen on kuntapäättäjien käytettävissä olevilla keinoilla on aina melko epävarmaa puuhaa. Kaupungin oman henkilöstömäärän leikkaaminen ei ole – varsinkaan taantuman aikaan – tässä suhteessa mitenkään ongelmatonta. Ja jos esimerkiksi teatterin henkilötyövuosista leikataan, menetetään samalla alueellemme tulevaa valtionaputuloa.

Minulle hyvät ja tasa-arvoiset peruspalvelut ovat tärkeitä, ja niiden turvaamiseksi olen valmis lisäämään kaupungin verotuloja myös veronkorotusten avulla.

Yksi esimerkki vetovoiman, työpaikkojen ja muuttovoiton mittareilla erinomaisesti pärjänneestä kunnasta on Seinäjoki, jota kuntakentällä usein esitellään menetystapauksena. Seinäjoella veroprosentti on ollut viimeiset kaksi vuotta 21 %, kokonaisen prosenttiyksikön korkeampi kuin meillä Mikkelissä. Se ei vaikuta jarruttavan Seinäjoen kehitystä: muuttovoitto jatkuu ja vetovoimaisuutta yritysten näkökulmasta mittaavassa EK:n kuntarankingissa tuli jälleen ykkössija.

Väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heiketessä on veroprosenttiin koskemista ei voida sulkea pois keinovalikoimasta, mikäli talous halutaan pitää tasapainossa ja kaikki palvelujen piirissä. Budjetinteko on vaikeaa, mutta ylivoimaiseksi se muuttuu vain, jos ehdoin tahdoin jätetään hyviä työkaluja käyttämättä.

Veli Liikanen
kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (vihr.)

Kirjoitus on julkaistu Anttolan Sanomissa 6.11.2015


Ei vielä kommentteja.

Kommentteja


Kommentti:

Lisää: